Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

MyrskyklaaniJokiklaani Tuuliklaani Varjoklaani Tähtiklaani Erakot ja kotikisut 

Jokiklaanilaisten tarinat

Puhe "näiden" sisään.

Ajattelu *näiden* tai 'näiden' sisään

Pisteet ja pilkut!

Ja mieluusti puhe aina seuraavalle riville :) Esim. EI näin:

"Hei", maukaisin. "Hei", päällikkö vastasi.

Vaan näin:

"Hei", maukaisin.

"Hei", päällikkö vastasi.

Näin tarinoita on helpompi lukea, ja saatpahan lisää pituuttakin tarinaan ;) Lisää ohjeita kirjoittamiseen löytyy Muuta --> Oikeinkirjoitus ja muita vinkkejä tarinoihin liittyen.

 

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Zare

23.12.2017 18:35
______________________________________________________

Nimi: Zare

23.12.2017 18:15
Varjotassu// 8kp
Lieskatassu// 9kp

Nimi: Lieskatassu

20.12.2017 11:24
Havahduin aamulla Kivitassun vierestä ja haukottelin suu ammollaan tyytyväisenä. Nousin jaloilleni ja venyttelin itseäni pitkään ja nautinnollisesti. Ravistelin turkkiani saadakseni sammalpallot irti turkistani ja astelin ulos pesästä.
Katsoin ympärilleni ja istahdin alas alkaen sukimaan turkkiani reippain nuolaisuin siistiksi ja tasaiseksi.
Kivitassu loikki ulos pesästä perässäni ja puski minua ystävällisesti tervehdykseksi ja istahti alas alkaen sukimaan itseään nopein nuolaisuin. Loimme toisiimme ystävällisiä katseita samalla, kun suimme turkkejamme vierekkäin.
Tuhkamyrsky asteli ulos pesästään ja heilautti minulle häntäänsä ja loikin mestarini luokse pirteästi.
Virtasielu seurasi pian mestarini perässä ja kutsui Kivitassua luokseen. Katsoin ilahtuneena, kun harmaa kolli liittyi seuraani iloisesti hypähtäen.
"Tänään lähdemme saalistamaan yhdessä", Tuhkamyrsky naukaisi ja katsoi meitä leikkisä katse silmissään ja Virtasielun viikset värähtivät huvittuneesti.
Kiemurtelimme hieman kiusaantuneina mestareiden sanoista, kun lähdimme seuraamaan heitä ulos leiristä. Ilmeisesti kaikki klaanissa juoruilivat meistä. Ihan sama se kyllä minulle oli olimme vain ystäviä.
Katsahdin Kivitassuun, joka vastasi katseeseeni lempeästi ja hivenen huvittuneen näköisenä ja pieni ajatus oli ensimmäistä ajatusta vastaan.
Ravistelin päätäni ja käänsin pääni eteenpäin ja näin mestarini viiksien väpättävän hilpeästi. Pian pysähdyimme ja lähdimme etsimään saalista.
Hiivin eteenpäin tasaista vauhtia suu raollaan valmiina haistamaan kaiken mahdollisen riistan.
Sain vesimyyrän tuoksun kuonooni ja lähdin hiipimään kohti sen herkullista tuoksua matalana ja tarkkaavaisena. Pian sain pienen eläimen näkyviini ja vaanin sitä valppaana tarkkaillen sen jokaista liikettä silmät tiukasti siinä.
Loikkasin ja iskin kynteni kiinni saaliiseeni ja puraisin sitä niskaan tappaen sen nopeasti ja se veltostui otteessani.
Kehräsin hieman ja nousin ylös tyytyväisenä roikottaen saalistani hampaissani. Kannoin saaliini erään puun juurelle ja kaivoin siihen pienen kuopan lumeen pudottaen saaliini sinne suojaan.
Hautasin saaliini ja nuuhkin ilmaa tarkkaavaisena lähtien seuraamaan hiiren tuoksua valppaana.
Ravasin eteenpäin lumessa ja pysähdyin hetkeksi haistamaan ilmaa uudestaan valppaana. Haistoin myös Kivitassun tuoksun lähistöllä ja kehräsin hieman tietäen, että ystäväni oli lähellä.
Ravistelin päätäni uudestaan ja suuntasin jälleen hiiren tuoksun perään.

Nimi: Varjotassu

19.12.2017 18:13
Tassuttelin ylpeänä leiriin hampaissani suurin myyrä, jonka olin koskaan nähnyt. Oli muutakin, mutten saanut kaikkea leiriin samalla kertaa. Laskin myyräni tuoresaaliskasaan ja käännyin Takiaisroihun puoleen.
”Tuletko mukaan vai haenko kolmannenkin kerran?” kysyin. Mestarini viikset väpättivät.
”Tulen mukaan.”

Kun palasimme leiriin, huomasin Lieskatassun ja loikin hänen luokseen.
”Miten arvointisi meni?” Hän kysyi, vaikka oli takuulla nähnyt saaliini.
”Ihan hyvin”, vastasin muina kissoina. ”Tätä menoa pääsen soturiksi viherlehden aikaan…”
Lieskatassu nauroi. Kehräsin kovaan ääneen.
”Te kaksi vietätte paljon aikaa yhdessä”, naukaisin ilkikurisesti.
Kivitassu nolostui.
”Eihän!”
”Älä viitsi”, nauroin. ”Koko klaani sen on huomannut.”
Lieskatassu tuhahti.
”Ajatelkoot mitä ajattelevat”, Hän naukui Kivitassulle. ”Me olemme vain ystävät.”
”Niin niin…” tassuttelin pois. Etsin Takiaisroihun.
”Mitä muuta?” Kysyin.
”Lähdet iltapartioon”, mestarini maukui. ”Minä en tule tällä kertaa.”
”Selvä. Keitä muita tulee?”
”Pilviliito, Tulimieli ja Omenatassu”, mestarini luetteli. ”Lähdette auringonlaskun aikaan.” Nyökkäsin ja vilkaisin taivaalle. Ehtisin juuri syödä jotain. Tassuttelin tuoresaaliskasalle ja valitsin särjen.

Nuolin juuri huuliani, kun huomasin muun partion odottavan minua uloskäynnillä. Nousin ylös ja tassutin heidän luokseen.
”Minne menemme?” Omenatassu kysyi.
”Varjoklaanin rajalle”, Pilviliito vastasi. ”Siellä ei ole vielä tänään käyty.”
Suuntasimme rajalle, uusimme hajumerkit ja palasimme leiriin. Kuu oli jo nousemassa, kun menin lopen uupuneena oppilaiden pesään. Käperryin sammalvuoteelleni ja nukahdin heti.

Nimi: Zare

19.12.2017 17:57
________________________________________________

Nimi: Zare

19.12.2017 17:56
Takiaisroihu// 6kp
Lieskatassu// 10kp

Nimi: Lieskatassu

18.12.2017 10:59
Olin paininut Lehmustassun kanssa ja olin onnistunut kaatamaan tämän maahan useammin, kuin hän minut ja se sai minut tuntemaan itseni taitavaksi ja vahvaksi. Varjotassulla olisi oma arviointinsa tänään metsällä isäni kanssa, mutta minä, Kivitassu ja Lehmustassu joutuisimme huolehtimaan klaaninvanhimmista.
Vein heille hieman tuoresaalista ja Kivitassu ja Lehmustassu alkoivat viedä vanhaa sammalta ulos leiristä, samalla, kun itse keräsin tuoretta sammalta heille. Rastassiipi murahti kiitoksensa ja Laventelitäplä kehräsi lempeästi meille.
"Minulla on tuossa muutama punkki selässäni, enkä yletä siihen, hakisitko hieman hiirensappea", Vaahteramyrsky naukui ystävällisellä äänellä ja huokaisin hieman tassuttaessani ulos pesästä.
"Minä voin hakea hiirensappea sinun puolestasi", Kivitassu sanoi minulle ja kosketti kuonoani omallaan lempeästi ja loikki parantajan pesälle. Pysähdyin yllättyneenä ystäväni sanoista ja kehräsin sitten hieman. Ainakaan minun ei tarvitsisi alkaa puhdistamaan käpäliäni haisevasta aineesta.
Näin ystäväni kantavan hiirensappea tihkuvan sammalpallon leirin poikki ohitseni ja hän iski minulle silmää leikkisästi.
"Jäät minulle velkaa tästä", hän kuiskasi samalla, kun tassutti klaaninvanhimpien pesälle ja viikseni hytkyivät hieman. Venyttelin itseäni hieman ja päätin hakea ison kalan tuoresaaliskasasta meille jaettavaksi. Kannoin sen oppilaiden pesälle ja laskin kalan maahan ja istuin alas odottamaan ystävääni takaisin vanhusten luota.
Kolli tassutti lopulta ulos vanhusten pesästä ja suuntasi ulos leiristä pestäkseen käpälänsä joessa ja viikseni värisivät hieman.
Pian Kivitassu loikki luokseni takaisin leiriin ja loikki iloisesti luokseni ja kyyristyi haukkaamaan kalasta palasen.
Ahmimme kalan yhdessä ja aloimme sukimaan toistemme turkkeja lempeästi ja vain nautimme toistemme seurasta. Huomasin Lehmustassun astelevan ohitsemme ja luovan meihin ilkikurisen katseen viikset huvittuneesti väristen.
Emme juuri välittäneet hänestä, kun hä asettui syömään omaa tuoresaalistaan veljensä Näätätassun kanssa ja kuiskuttelemaan keskenään naureskellen hieman.
"Mitä luulette, kuinkahan Varjotassun arviointi meni tänään", kysyin ja käänsin päätäni muihin oppilaisiin uteliaana. Sisarukset lopettivat kuiskuttelemisen ja käänsivät katseensa minuun.
"En tiedä, mutta luultavasti hyvin ottaen huomioon, että hän ei melkein koskaan palaa leiriin tyhjin tassuin", Näätätassu naukaisi ja nyökkäsin.
Kivitassu alkoi sukimaan minua niskasta ja korvien takaa ja hätkähdin hieman kääntyen ympäri ja yllätin hänet. Hänelä oli hlmö ilme naamallaan kieli edelleen ulkona suusta ja aloin nauramaan kovaan ääneen.
Kivitassu siristi silmiään ja loikkasi päälleni ja aloimme leikkitappelemaan yhdessä innokkaasti ja muut oppilaat väistivät meitä naureskellen.
Huomasin liikettä leirin suulla ja lopetin leikin kääntyen katsomaan kuinka isäni tassutti leiriin ylpeän näköisenä ja Varjotassu asteli hänen perässään.

Nimi: Takiaisroihu

17.12.2017 12:55
Istuin Järvimielen, Tuhkamyrskyn ja Tuulikujeen vieressä katsellen oppilaiden harjoituksia. Olin ylpeä tyttärestäni ja siitä,  kuinka hän oli kehittynyt taistelijana yllättävän paljon koulutuksen aikana.
Hän oli juuri painanut Lehmustassun uudestaan maahan, sen jälkeen kun naaras oli lennättänyt hänet kimpustaan aikaisemmin.
Vaihdoimme Tuhkamyrskyn kanssa toverillisia katseita ylpeinä nuoresta naaraasta. Varjotassukin pärjäsi erinomaisesti nuorta Kivitassua vastaan ja vaikka kolli oli tuore oppilas hän oli kasvanut runsaasti oppilasaikanaan.
Katsoin mustavalkoista naarasta ja hänen nopeita liikkeitään ihaillen ja ehkä hieman turhan tarkasti.
Ravistelin päätäni ja aloin kiinnittämään jälleen huomiota vain heidän harjoitus taisteluunsa. Lopulta Varjotassu pääsi niskan päälle ja voitti taistelun painamalla harmaa raidallisen Kollin maahan lumeen ja päästi hänet ylös, kun käskin heidän kaikkien lopettaa.
"Taistelette kaikki hyvin, teistä tulee todella erinomaisia sotureita", Tuhkamyrsky naukui ja kaikkien oppilaiden silmät loistivat tyytyväisenä ja iloisina.
Huomasin Lieskatassun ja Kivitassun asettuvan vierekkäin ja katsovan toisiinsa iloisina. Viikseni värisivät hieman ja kutsuin Varjotassun mukaani. Mustavalkoinen naaras loikki mukaani.
"Ajattelimme, että pitäisimme arviointisi tänään", sanoin ja oppilaani silmät laajenivat hämmästyksestä.
"Muut oppilaat lähtevät huolehtimaan klaaninvanhimmista, sinulla taas on arviointi", kehräsin lempeästi ja katsoin, kun muut mestarit johdattivat oppilaansa leiriin.
"Haluaisin, että yrität ensin saalistaa joen rannalla ja sitten menet järven rannalle jokea seuraten", Varjotassu nyökkäsi tarmokkaasti ja kyyristyi valmiina lähtemään liikkeelle.
"Tee minut ylpeäksi", kuiskasin vielä naaraan korvaan ja nyökkäsin hänelle merkiksi lähteä saalistamaan. Naaras syöksyi pois luotani saalistamaan ja odotin hetken aikaa ennen kuin lähdin seuraamaan häntä.

Nimi: Zare

16.12.2017 19:02
____________________________________________

Nimi: Zare

16.12.2017 19:02
Varjotassu// 7kp, 11kp, 11kp
Takiaisroihu// 10kp
Lieskatassu// 8kp, 10kp

Nimi: Varjotassu

16.12.2017 07:45
Nostin päätäni huomatessani Takiaisroihun tulevan minua kohti. Aloin sukimaan turkkiani, sillä olin varma etten saisi siihen enää tilaisuutta ennen iltaa. Takiaisroihu istahti viereeni.
"Olet tehnyt viime päivät ankarasti töitä", hän sanoi.
*Ihan niin kuin en tietäisi sitä itse!*, ajattelin, mutta tyydyin vain nyökkäämään.
"Siispä olen ajatellut, että menemme nyt taisteluharjoituksiin ja sitten saat loppupäivän lepoa." Mestarini kertoi. Yllätyin kuulemastani. Yleensä aina oli jokin partio tai harjoitukset, joihin minun oli mentävä. Nyökkäsin.
"Mitä harjoittelemme?"
"Menemme Lehmustassun, Kivitassun ja Lieskatassun kanssa yhteisharjoituksiin", Mestarini kohdisti katseensa minuun. "Olet siis kokenein oppilas siellä. Eipä sillä, olet muutenkin kokenein oppilas tällä hetkellä." Hän piti tauon. "Olen ylpeä sinusta, Varjotassu", hän tokaisi. "Tuot aina, aina leiriin saalista." Hän huokaisi. "Siitä on hyötyä nyt lehtikadon aikaan."
Nousin seisomaan.
"Mennäänkö vai ei?"
Takiaisroihu nousi viikset väpättäen.
"Mennään mennään."

Takiaisroihu, Järvimieli, Tuhkamyrsky ja Tuulikuje katselivat oppilaita arvioiden.
"Päätimme, että harjoittelette pareittain", Tuulikuje maukui. "Varjotassu ja Kivitassu, sekä Lieskatassu ja Lehmustassu." Kivitassu näytti hermostuneelta joutuessaan vanhemman oppilaan pariksi, mutta Lehmustassu oli helpottunut saadessaan pariksi Lieskatassun. Tuulikuje ja Takiaisroihu johdattivat meidät toiselle puolelle jokea.
"Ja muistakaa; kynnet piilossa", Takiaisroihu muistutti. "Me emme ole Varjoklaani."
Ennen kuin asetuin valmiiksi, loin Kivitassuun lempeän katseen, ja hän rentoutui hieman. Odotin Takiaisroihun merkkiä lihakset jännittyneinä. Hän heilautti häntäänsä, ja Kivitassu syöksyi kimppuuni. Väistin helposti. Liike kivikossa kiinnitti huomioni. Näin sahalaitakuvioisen hännänpään vilahtavan piiloon.
"Käärme!" Rääkäisin. Lähdimme kaikki juoksemaan kohti toista porukkaa, paitsi Kivitassu, joka oli kauhusta kankea. Huomasin käärmeen tulevan häntä kohti, ja kertasin äkkiä mitä Myrskyklaanissa opetettiin. *Astu käärmeen niskan päälle, niin se ei yletä puremaan sinua. Sitten vain tapat sen.* Hyppäsin käärmeen päälle ja osuin suoraan sen niskaan. Se oli liukkaampi kuin odotin, joten purin siltä niskat poikki ennen kuin liukastuin sen päältä. Nostin sen varoen hampaisiini ja käännyin katsomaan, miten Kivitassun oli käynyt. Nuori oppilas tuijotti minua silmät innosta pyöreinä.
"Tuo oli mahtavaa!" Hän maukui. "Mistä olet oppinut tuon?"
"Sen mekin tahtoisimme tietää." Käännyin kuullessani mestarini äänen. Tämä katsoi minua silmissään suunnatonta ylpeyttä. "Tuo olisi hyvä osata vastaavan varalle."
Nyökkäsin kehuista hämilläni.
"Myrskyklaanissa opetetaan käärmeeltä puolustautumista", kerroin. "Kun sen niskan päälle astuu, se ei pääse puremaan ja on helpompi tappaa."
"Tulehan", Tuulikuje kehotti. "Viedään tuo leiriin."

//kirjoittelen luultavasti nykyään hiukan harvemmin, mutta mukana ollaan toistaseksi.

Nimi: Lieskatassu

14.12.2017 09:42
Tuhkamyrsky oli määrännyt minut hoitamaan klaaninvanhimpia koko aamun. Oli kyllä mukavaa kuunnella heidän tarinoitaan, mutta minulla alkoi siitä huolimatta olla tylsää.
Halusin lähteä ulos leiristä tekemään jotakin, kuten vaikka partioon tai saalistamaan.
Tuhahdin hieman ja työnsin loput sammalet ulos leiristä ja palasin sitten leiriin. Etsin mestariani katseellani ja loikin hänen luokseen kärsimättömänä.
Hän katsahti minuun ja nousi ylös itseään venytellen.
"Tule Takiaisroihu määräsi meidät partioon Mustahännän ja Kivitassun kanssa", häntäni nousi ylös iloisesti. Saisin viettää aikaa ystäväni kanssa.
Loikimme ulos leiristä ja suuntasimme kohti Varjoklaanin rajaa tasaista vauhtia ravaten.
Minä ja Kivitassu keskustelimme ja vitsailimme keskenämme koko partion ajan. Hänen kanssaan oli todella mukavaa viettää aikaa. Vilkaisin mestariini, joka loi minuun huvittuneen katseen viikset väpättäen.
Heilautin häntääni ja käännyin taas Kivitassun puoleen jatkaakseni keskustelua.
Pian kuitenkin lähdimme suuntaamaan takaisin kohti leiriä. Loikimme leiriin ja Tuhkamyrsky päästi meidät.
"Huomenna lähdemme aamupartioon ja sitten meillä on kunnon taisteluharjoitukset, ja jos et väsy liikaa saalistamme myös", heilautin häntääni vastaukseksi hänelle ja loikin tuoresaaliskasalle.
Nappasin kalan kasasta ja menin jakamaan sen Kivitassun kanssa. Ahmimme sen nopein haukkaisuin ja aloimme sitten sukimaan toistemme turkkeja.
Rupattelimme samalla rauhallisesti ja vain nautimme toistemme seurasta.
Lyhyessä ajassa meistä oli tullut todella hyviä ystäviä ja se oli minusta mukavaa. Minulla kun ei ollut sisaruksia joiden kanssa leikkiä ja keskustella.
Näin liikettä leirin suulla ja näin isäni astelevan leiriin vesimyyrä ja kaksi kalaa hampaissaan.
Varjotassu asteli hänen perässään kaksi kalaa hampaissaan. Heilautin häntääni ja kyyristyin matalaksi vaanimisasentoon. Keinutin lanteitani ja hyökkäsin isäni kimppuun.
Hänen kurkustaan kuului yllättynyt murahdus ja hän potkaisi minut kimpustaan nousten ylös itseään ravistellen.
"Enpä osannut odottaa yllätyshyökkäystä", isä sanoi lempeästi minulle ja kehräsin hieman. Hän kokosi saaliinsa jälleen ja vei ne tuoresaaliskasaan.
Käännyin katsomaan Kivitassua joka vaani minua silmät leikkisästi loistaen.
Kyyristyin ilahtuneena ja Syöksähdin häntä kohti häntä pörrössä. Kierimme toistemme kimpussa leikkitappelun tuoksinnassa ja pistin merkille että useampi kissa katsoi meihin huvittuneena.
Lopulta erkanimme toisistamme ja lähdimme keskustelemaan muiden oppilaiden kanssa.

Nimi: Varjotassu

13.12.2017 15:50
Ohitin Lieskatassun ja Kivitassun, jotka pelasivat leikkitaistelua. Muistin kuinka olin itse pelannut Lumikarvan kanssa, ja sydäntäni kirpaisi. Tassuttelin Lehmustassun ja Omenatassun seuraan, jotka juttelivat iloisesti. Omenatassu heilautti minulle häntäänsä iloisesti.
"Hei Varjotassu!"
"Hei", vastasin. Söin myyräni nopeasti ja aloin sitten sukia Omenatassun sotkuista turkkia.
"Mitä teit tänään Tulimielen kanssa?" Kysyin nuolaisujen lomassa.
"Kävimme saalistamassa!" Hän kertoi innoissaan. "Söit juuri minun saaliini."
Kehräsin.
"Onnistuit nappaamaan hyvän myyrän."
Kuulin Järvimielen ulvaisun.
"Lehmustassu! Lähdetään saalistamaan!"
Lehmustassu nousi ylös ja lähti mestarinsa luo. Jäimme Omenatassun kanssa juttelemaan niitä näitä. Yhtäkkiä Omenatassua ravisteli yskänpuuska. Säikähdin. Tämä oli pahinta viheryskäaikaa.
"Milloin tuo yskä alkoi?" Kysyin syvästi huolissani.
"Tänä aamuna", ystäväni vastasi.
"Sinun pitää käydä parantajan pesällä", vaadin. "Se voi olla valkoyskää. Tulen mukaan."

Esikkotassu tutki Omenatassua Hankitaipaleen katsellessa vierestä.
"Sinulla ei siis ole kurkku kipeä eikä sinua väsytä?" Esikkotassu tarkisti.
"Ei ole", ystäväni vastasi.
"Luultavasti vain nielaisit karvapallon", Esikkotassu maukui. Kehräsin helpottuneena. Parantajaoppilas vilkaisi hermostuneena Hankitaipaleen.
"Teinkö kaiken oikein?" Hän varmisti. Hankitaival nyökkäsi.
"Olisin itse tehnyt kaiken samalla tavalla", hän maukui hyväksyvästi. Tassuttelimme pois pesästä Esikkotassun kehrätessä helpottuneena.
"Kiitos", huusin vielä taakseni. Samassa törmäsin johonkin. Katsahdin ylös Omenatassun nauraessa. Takiaisroihu katsoi minuun.
"Kannattaisiko katsoa eteensä?" Hän kysyi viikset väristen. Nyökkäsin nolostuneena.
"Tule", mestarini sanoi. "Lähdemme kalastamaan."
Tassuttelin mestarini perässä joelle ja kysyin, saisinko sukeltaa kaloja. Takiaisroihu nyökkäsi. Sukelsin veteen innostuneena. Pidin uimisesta

Nimi: Lieskatassu

13.12.2017 11:54
Ravasin kohti leiriä vesimyyrä hampaissani ja Tuhkamyrsky kantoi hiirtä. Veimme saaliimme klaaninvanhimmille ja mestarini määräsi minut auttamaan heitä.
Keräsin kaiken vanhan sammaleen ja vein sen ulos leiristä käpälilläni työntäen.
Keräsin sammalta ja kannoin sen leiriin pallon muodossa. Laitoin vanhuksien pedit kuntoon ja katsahdin ympärilleni.
"Onko kellään punkkeja?" Kysyin ja katsoin kutakin ja kaikki pudistelivat päätään.
"Minulla on yksi, mutta yletän siihen yksin, voit mennä", Linnunliito naukaisi ja nyökkäsi minulle. Heilautin häntääni pirteästi ja ravasin ulos pesästä.
Loikin Tuoresaaliskasalle ja nappasin siitä rastaan hampaisiini.
Ravasin oppilaiden pesälle ja aloin syömään tuoresaalista. Pian Kivitassu liittyi seuraani ja pukkaisi minua ystävällisesti kylkeen. Tervehdin häntä pirteästi ja haukkaisin palasen rastaastani.
Hän itse söi kalaa ja kehräsi hieman haukatessaan siitä palasen.
"Nappasin tämän itse, se oli ensimmäinen kala jonka nappasin itse", kolli kehräsi tyytyväisenä. Vastasin kehräykseen ja heilautin häntääni hieman.
Kun olimme syöneet aloimme sukimaan toistemme turkkeja ja nauttimaan ystävällisestä lämmöstä, jota se aiheutti.
Pian kuitenkin hyökkäsin leikkisästi Kollin kimppuun ja aloitimme leikkitappelun. Kierimme toistemme kimpussa hetken aikaa ja sitten erkanimme nauraen ja hengästyneinä.
Näin Varjotassun loikkivan leiriin Takiaisroihun kanssa ja he kantoivat saaliinsa tuoresaaliskasaan.
Näin heidän katsahtavan minun ja Kivitassun suuntaan ja heilauttavan häntäänsä tervehdykseksi. Olin juuri naukaisemassa tervehdykseni, kun Kivitassu kamppasi minut loikkaamalla päälleni.
Ulvaisin innosta ja aloimme kierimään toistemme kimpussa leikkitappelun tuoksinnassa.
Satuin näkemään isäni ilmeen ja hänen viiksensä väpättivät ja hänellä oli huvittunut ilme naamallaan.
Isä lähti kohti soturien pesää ja Varjotassu haki itselleen ruokaa ja väisti meitä, kun kulki ohitsemme. Lopulta päästimme irti toisistamme ja nauroimme yhdessä turkit aivan sotkussa.
Edelleen naureskellen nousimme ylös ja aloimme sukimaan toistemme turkkeja ja rauhoituimme nopeasti.

Nimi: Takiaisroihu

13.12.2017 07:44
Käpäläni hädin tuskin hipaisi naarasta. Hän oli nopea, mutta minulla oli koon, voiman ja kokemuksen etu puolellani. Naaras yritti hyökkäystä uudestaan, mutta olin valmis tällä kertaa ja iskin hampaani oppilaan niskanahkaan.
Sain hänet lukittua aloilleen vahvoilla käpälilläni ja vaikka naaras rimpuili hän ei päässyt irti.
Lopulta päästin irti ja hypähdin pois joesta itseäni ravistellen.
"Ei ole järkeä harjoitella vain joessa. Muut klaanit eivät ui ja taistelussa he pysyvät kaukana niistä", naukaisin ja Varjotassu nyökkäsi sanoilleni. Nuori naaras kapusi pois virrasta ja suuntasimme kohti harjoitusaluetta.
Kyyristyin matalaksi ja siristin silmiäni hivenen leikkisästi oppilaalleni.
Varjotassu kyyristyi myös ja hyökkäsi nopeasti kuin käärme. Murahdin kun tämä hyppäsi selkääni ja yritti kaataa minut maahan.
Satuin olemaan liian suuri siihen ja naaras tyytyi vain potkimaan selkääni Kynnet piilossa samalla, kun yritin ravistaa naaraan irti.
Murahdin ja kierähdin selälleni saadakseni Varjotassun irti ja kuulin ilman puhahtavan ulos naaraan keuhkoista. Hänen otteensa löytyi ja ponkaisin ylös nopeasti.
Naaras nousi ylös ja vältti iskuani ja pyrki hyökkäämään kylkeeni.
Onnistuin kuitenkin kääntymään ja pamauttamaan hänet kumoon etukäpälilläni ja painoin hänet maata vasten hieman huohottaen. Silmäni loistivat ylpeydestä ja päästin naaraan ylös.
"Se meni jo todella hyvin, sinun tulee kuitenkin muistaa, että olen sinua isompi ja vahvempi. Käytä nopeuttasi, se on sinun etusi", venyttelin itseäni hieman ja puhahdin.
"Sinussa on ainesta vaaralliseksi soturiksi", kuulin naaraan kehräävän hieman kehuilleni.
"Yritetään vielä, mutta nyt minä hyökkään", sanoin ja astelin hieman kauemmaksi Varjotassusta.
Naaras kyyristyi ja tarkkaili minua valppaasti odottaen hyökkäystäni. Loikkasin ja naaras väisti sivulle, onnistuin kuitenkin pyyhkäisemään naaraan kylkeä Kynnet visusti piilossa.
Naaras hyppäsi kylkeeni ja loikkasin välittömästi ilmaan ja naaras putosi maahan.
Hän väisti uudestaan ja käskin häntä lopettaa. Istahdin alas ja ravistelin itseäni pöllyttäen lunta hieman.
"Hyvin se meni, älä huoli. Tule lähdetään saalistamaan", sanoin ja lähdin ravaamaan pois harjoitusalueelta.

Nimi: Varjotassu

12.12.2017 17:16
Tassuttelin leiriin mukanani pienen pieni särki, ja karvani pörhistyivät noloudesta, kun kuulin Hunajalaikun tahallisen kuuluvan kuiskauksen:
"Onpas pieni kala", hän tuhahti. "Ihan kuin MYRSKYKLAANILAINEN."
Mulkaisin naarasta samalla kun Takiaisroihu sanoi kovaan ääneen:
"Jokainen riista - pienikin - on hyväksi lehtikadon aikaan." Kävin viemässä riistani tuoresaaliskasaan, kun kuulin Taivastähden kutsun. Etsin hyvän paikan Lieskatassun vierestä ja huomasin, että Haukitassu, Riekkotassu, Kivipentu, Lehmuspentu, Ruokopentu ja Näätäpentu kiilsivät turkeissaan. *Tästä tulee pitkä seremonia.* Ajattelin ja huokaisin. Kuulin Taivastähden lausuvan samoja sanoja yhä uudelleen ja uudelleen, ja olin kiitollinen kun klaani puhkesi hurraahuutoihin.
"Haukiturkki! Riekkotäplä! Kivitassu! Lehmustassu! Ruokotassu! Näätätassu!"
Olin umpiväsynyt, ja halusin vain nukkua. Lähdin kohti oppilaiden pesää, mutta Takiaisroihu pysäytti minut.
"Lähdemme taisteluharjoituksiin."
Tukahdutin haukotuksen ja nyökkäsin kuuliaisesti. Seurasin Takiaisroihua joelle, ja tajusin, että harjoittelemme jälleen vesitaistelua. Mestarini asettui minua vastapäätä, ja näytti hännällään astinkivilinjaa.
"Minä menen toiselle puolelle astinkiviä", hän kertoi. "Yritä päästä sinne ja voittaa minut." Niine hyvineen hän ui kiville ja sukelsi toiselle puolen. Päätin, että jotta hyökkäyksessäni olisi hiukan yllätystä, saalistaisin ensin kalan. Sukelsin viileään veteen, mutta paksu turkkini suojasi minua pahimmalta kylmyydeltä. Löysinkin heti hauen ja nappasin sen leukoihini ennen kuin se ehti tajuta minun olevan siinä. Uin rannalle ja tapoin saaliini. Tajusin vasta nyt, miten iso se oli. *Tällähän ruokkii puoli klaania!* Sitten muistin että mestarini odottaa hyökkäystäni, ja uin astinkiville. Vaanin kivillä, ja huomasin Takiaisroihun olevan poispäin minusta. Hyppäsin hänen selkäänsä ja upposimme molemmat veteen. Potkaisin häntä lujaa kynnet piilossa ja uin sitten ketterästi kauemmas.

Nimi: Zare

12.12.2017 13:35
___________________________________________

Nimi: Zare

12.12.2017 13:35
Varjotassu// 8kp, 10kp, 12kp, 8kp, 5kp, 6kp, 6kp
Takiaisroihu// 8kp, 13kp, 17kp, 10kp, 11kp, 7kp
Lieskatassu// 0kp, 10kp, 12kp

Nimi: Lieskatassu

12.12.2017 07:26
Heräsin samaan aikaan kuin Varjotassu, kun hän lähti ulos saalistamaan Takiaisroihun kanssa. Murahdin hieman ja nousin venytellen ja ravistelin itseäni.
Tuhkamyrsky saapui joka tapauksessa pian hakemaan minua harjoituksiin.
Seurasin mestariani ulos leiristä ja hän johti minut harjoitusalueelle. Hän seisahtui ja kääntyi minua kohti.
"Tänään harjoittelemme taistelua, sen jälkeen lähdemme saalistamaan", mestarini naukui ja vetäytyi hieman kauemmaksi minusta kyyristyen matalaksi.
Kyyristyin ja loikkasin häntä kohti, mutta mestarini nousi kahdelle jalalle ja pamautti minut maahan. Sähähdin hieman ja Tuhkamyrsky päästi minut ylös.
"Katseesi paljasti mihin aioit iskeä, yritä uudestaan", hän naukaisi ja asettui uudestaan etäisyyden päähän minusta.
Kyyristyin uudestaan ja mietin mitä voisin tehdä saadakseni, edes jonkin iskuni osumaan häneen. Päätin esittää loikkaavani taas, mutta laskeutuisin nopeasti ja hyppäsin hänen kylkeensä.
Loikkasin ja hän yritti taas nousta kahdelle jalalle, mutta laskeuduin nopeasti ja hyppäsin sivuun.
Mestarini laskeutui juuri takaisin neljälle jalalle ja hän oli kääntymässä minua kohti, mutta loikkasin hänen kylkeensä. Tuhkamyrsky horjahti ja pääsin hänen selkäänsä yllättävän helposti. Pidin kiinni ja potkin mestarini selkää Kynnet visusti piilossa ja lopulta mestarini käski minun lopettaa.
"Hyvin meni, yritetäämpä vielä uudestaan", mestarini naukaisi ylpeys silmissään.

"Hyvä, lähdetään saalistamaan", Tuhkamyrsky naukaisi ja nousin ylös ravistellen lunta turkistani. Mestarinikin turkki oli lumessa ja hän ravisteli sitä pois samalla, kun ravasi poispäin harjoituspaikalta.
Raotin leukaani ja nuuhkin ilmaa edes pienestä saaliseläimen tuoksusta.
Haistoin vesimyyrän ja lähdin seuraamaan sen lämmintä ja herkullista tuoksua. Pian näin vikkelän eläimen kipittävän lumen päällä etsien ruokaa.
Keinutin lanteitani ja valmistauduin loikkaamaan saaliin kimppuun ja tappamaan sen nopeasti.
Pian loikkasin ja koppaisin saaliin suuhuni tappaen sen nopeasti. Hautasin saaliini lumen alle ja lähdin etsimään lisää saalista. Raotin leukaani uudestaan yrittäen tavoittaa saaliseläinten tuoksun.
Pian palasin leiriin kantaen vesimyyrää ja mustarastasta.
Tuhkamyrsky kantoi kolmea kalaa ja hän vei ne tuoresaaliskasaan. Kannoin omat saaliini klaaninvanhimmille ja he kiittivät minua tyytyväisinä ja loikin sitten hakemaan itselleni tuoresaalista.
Nappasin yhden kalan ja vein sen Oppilaidenpesälle ja ahmin sen nopeasti.
Aloin pesemään itseäni siistiksi tasaisin nuolaisuin.

Nimi: Takiaisroihu

11.12.2017 17:50
Olin juuri vaanimassa varpusta, kun Varjotassu loikki luokseni ja säilytti sen lentoon. Loikkasin ilmaan, mutta se oli jo liian korkealla.
Loin oppilaaseeni hivenen ärtyneen katseen ja tämä näytti hätääntyneeltä.
"Haistoin erakon hajua", korvani nousi pystyyn ja seurasin oppilastani Varjoklaanin rajalle ja hän näytti hajun kohdan.
Tajusin että se ei edes ollut rajamme puolella ja tuhahdin hieman. Viitoin oppilasta seuraamaan minua takaisin saalistamaan.
"Ei se erakko käynyt reviirillämme, vain sen rajalla, ei siitä kannata huolestua", naukaisin ja naaras näytti hieman nolostuneelta.
"Menehän etsimään lisää saalista, Klaani täytyy ruokkia", kosketin oppilaani korvaa ja lähdin jäljittämään hiirtä jonka haistoin. Varjotassu nuuhki ilmaa hetken ja suuntasi jokea kohti korvat valppaasti pystyssä.
Hymähdin hiljaa ja seurasin hiiren tuoksua tarkkaavaisena.

Palasimme pian leiriin ja kannoin hiirtäni hampaissani ja Varjotassu kantoi jänistään ja vesimyyrää hampaissaan.
"Vien tuo jänis Hankitaivaalle ja Esikkotassulle, sitten voit käydä hakemassa itsellesi jotakin syötävää", naukaisin oppilaalle ja hän nyökkäsi. Vein saaliini kasaan ja oppilaani kantoi jäniksen parantajanpesälle.
Nappasin kalan tuoresaaliskasasta ja ahmin sen nopeasti kitaani.
Varjotassu oli syömässä vesimyyrää, kun Lieskatassu loikki leiriin pirteästi kantaen kahta hiirtä. Tyttäreni loikki tuoresaaliskasalle ja nappasi siitä itselleen varpusen.
Tyttäreni loikki Varjotassun luokse ja asettui tämän viereen ruokailemaan.
Tuhahdin hieman lempeästi tyttäreni innolle. Ainakaan minun ja Hunajalaikun ero ei ollut vaikuttanut häneen kovin pahasti.

Nimi: Varjotassu

11.12.2017 16:56
Heräsin Takiaisroihun ulvaisuun - jälleen.
"Varjotassu! Aamupartio!"
Kömmin ulos pesästä haukotellen. Samassa muistin, että Takiaisroihu ja Hunajalaikku olivat eronneet. *Ehkäpä hän nyt välittäisi minusta?* ajattelin toiveikkaana. Mestarini katsoi minuun.
"Onko kaikki hyvin?" Hän kysyi.
Ravistin päätäni.
"On. Olin vain ajatuksissani."

Lähdimme kohti Varjoklaanin rajaa mukanamme Lehtikynsi ja Virtasielu, ja Takiaisroihu kertoi minulle samalla kuinka oli voittanut koiran mutta menettänyt korvansa. Kuuntelin tarinaa unelmoiden. Äkkiä mestarini pysähdyi ja raotti suutaan.
"Jänis", hän sihahti ja viittasi hännällään. "Saatko sen kiinni?"
Pudottauduin vaanimisasentoon ja aloin hiipimään eteenpäin. Nyt näin jäniksen. Ihastelin sen lumenvalkeaa turkkia, mutta se muistutti minua Lumikarvasta. *Jos hän ei jäänyt eloon, ei tämä otuskaan ansaitse elää!* Raivo sumensi silmäni, ja hyppäsin jäniksen kimppuun aivan liian kaukaa, mutta osuin siihen kumminkin. Tapoin sen nopealla iskulla niskaan, ja tunsin julmaa mielihyvää kuullessani sen niskan napsahtavan, kuvitellen sen olevan Kirkassielu. Sitten sävähdin. Kuinka saatoin ajatella näin? *Onko minusta tulossa kuin veljeni?* Ajattelin kauhuissani. Ravistin päätäni. Hölynpölyä. En ikinä tappaisi toista kissaa, en ainakaan tarkoituksella. Loikin partion perään jänis mukanani.

Pysähdyin ja haistoin pensasta tarkemmin. Kulkukissan haju!

Nimi: Takiaisroihu

11.12.2017 12:10
Katsoin kuinka Varjotassu loikki parantajan pesälle ja kantoi sieltä hiirensappeen kastetun sammaleen. Kehräsin hilpeästi ja viikseni väpättivät ja häntäni heilahti pirteästi.
Muistin millaista oli olla oppilas ja huolehtia klaaninvanhimmista.
Huokaisin ja asetuin aloilleni sukimaan itseäni tasaisin nuolaisuin. Suin itseni läpikotaisin siistiksi ja tassutin sitten parantajan pesään.
Haistoin Hiljaisuustassun tuoksun ja se sai minut levottomaksi.
"Mikä hänellä on hätänä?" Kysyin ja osoitin kohti naarasta hännälläni. Hankitaival kääntyi katsomaan, kuullessaan ääneni ja heilautti häntäänsä minut nähdessään.
"Hänellä on valkoyskää, lähetin Esikkotassun hakemaan yrttejä", tunsin niskavillojeni pörhistyvän hieman levottomasti.
"Paraneeko hän?" Kysyin ja Vilkaisin nuoreen naaraaseen ja mielessäni välähti kuva viheryskästä. Parantaja näytti rauhalliselta ja tassutti luokseni.
"Älä huoli hän on nuori ja vahva kissa, hän paranee nopeasti", Hankitaival naukaisi ja tunsin itseni rentoutuvan ja niskavillojeni laskeutuvan tasaisiksi.
Nyökkäsin ja Vilkaisin nuorta oppilasta vielä kerran ennen kuin peräännyin.
"Mutta kuitenkin, voisitko kertoa kissoille, että haluan tarkastaa heidät, jos he edes yskivät tai aivastavat", parantaja naukui ja pysähdyin katsoakseni taakseni.
"En halua sairauden leviävän leiriin", parantaja sanoi vielä ja palasi pesäänsä. Näin Esikkotassun palaavan leiriin yrttitukko suussaan.
Epäröin hetken ja astelin nuoren parantajaoppilaan luokse.
"Sanoisitko Hankitaivaalle, että annan teille jonkun soturin avuksi aina, kun teidän tarvitsee etsiä yrttejä", ja parantajaoppilas nyökkäsi kiitollisen näköisenä. Käväisin myös Taivastähden pesässä ilmoittamassa tästä ja hän hyväksyi sen.
Oli viimeinkin aika lähteä päiväpartioon Varjotassun, Repohännän sekä Loikkajalan kanssa.
Kutsuin Partion kokoon ja lähdimme liikkeelle kohti Tuuliklaanin rajaa. Pidin tasaisen vauhdin ja uusimme rajamme, emmekä löytäneet mitään muuta, kuin sen että Tuuliklaani oli käynyt vastikään uusimmassa hajumerkkinsä.
Jätimme muun partion lähtemään leiriin ja menin Varjotassun kanssa harjoituspaikalle.
Eräs asia osui mieleeni silloin. Toivoin ettei Varjotassu uskoisi, että eroni Hunajalaikusta tarkoittaisi, että olin alkanut kiinnostumaan mustavalkoisesta naaraasta.
Olin edelleen vain hänen mestarinsa enkä halunnut muuttaa sitä.
Harjoittelimme taistelua jonkin aikaa ennen  kuin Palasimme leiriin.

Nimi: Varjotassu

11.12.2017 10:26
Katselin, kun Hunajalaikku lähti ulos leristä, ja tassutin sitten Takiaisroihun luo.
"Erositteko te?" Kysyin hiukan toiveikkaana. Mestarini hätkähti.
"Kuulitko sen?" Hän tivasi. Nyökkäsin hiukan anteeksipyytävästi.
"Anteeksi", mau'uin. Takiaisroihu huokaisi.
"Ei se ole sinun vikasi", hän sanoi. "Ja kyllä, taisimme juuri erota." Hän katsoi minuun. "Mutta eikö sinun pitäsi olla auttamassa klaaninvanhimpia?" Nyökkäsin pikaisesti ja loikin klaaninvanhimpien pesälle. Haukitassu odotti jo minua.
"Vaihdoin jo makuualuset", hän kertoi hiukan ärtyneenä. "Nyt pitää enää etsiä punkit."
"Minä voin hakea hiirensapen", mau'uin anteeksipyytävästi. Haukitassu huokaisi.
"Hyvä on."
Tassuttelin parantajan pesälle ja pistin pääni sisään.
"Esikkotassu?" Naukaisin. Hankitaival tuli luokseni.
"Esikkotassu lähti etsimään yrttejä", hän selitti. Huoli varjosti hänen katsettaan. "Hiljaisuustassulla on valkoyskä."
Huolestuin. Valkoyskä saattoi helposti kehittyä vaaralliseksi viheryskäksi. Ravistin päätäni.
"Tarvitsen hiirensappea", selitin. Parantajan viikset värisivät. Hän kävi hakemassa sammaleen, jonka arvasin olevan kastettu hiirensappeen. Hankitaival ojensi sen minulle, ja lisäsi ilkikurisesti:
"Muista pestä käpäläsi purossa!"
"Muistan, muistan", vastasin varoen, etten vahingossa nuolaisisi sammalta, ja palasin klaaninvanhimpien pesälle,

Nimi: Takiaisroihu

11.12.2017 09:21
Katsoin Varjotassun perään ja huokaisin hieman. Klaani oli alkanut hajaantua jupisten hiljaa keskenään. Katsahdin Vääräraitaan ja kolli vastasi katseeseeni vakaasti.
"Menkää lepäämään meillä oli pitkä matka", Hankitaival naukaisi meille ja tuhahdin hieman tassuttaessani soturien pesään ja käperryin pedilleni.
Vääräraita tassutti pian sisään itsekin ja asettui viereeni. Entisen mestarini lämmin turkki tuntui lohduttavalta ja lämpimältä vieressäni. Lähtisin huomenna päiväpartioon Varjotassun kanssa ja sitten harjoittelisimme taistelua.
Seuraavana päivänä saalistaisimme koko päivän ajan.
Klaani tarvitsee ruokaa kipeästi tähän aikaan vuodesta. Heilautin häntäni kuononi eteen ja huokaisin raskaasti rentoutuen täysin. Nukahdin nopeasti.

Kun keräsin seuraavana päivänä murahdin ja nousin ylös itseäni venytellen.
Ravistelin sammalpalloja pois turkistani. Tassutin ulos pesästä ja venyttelin itseäni tarkemmin. Jalkojani särki edelleen pitkä matka Myrskyklaaniin ja takaisin saman päivän aikana.
Lehtikynsi tassutti ulos pesästä ja nyökkäsi minulle tervehdyksen.
Myös Ruskatuuli sekä Oksaturkki saapuivan ulos pesästä ja tiesin heidän valmistautuvan aamupartioon. He ravasivat ulos leiristä ja katselin heidän menoaan.
Mietin pitäisikö minun lähteä saalistamaan Varjotassun kanssa ennen päiväpartiota Repohännän ja Loikkajalan kanssa.
Päätin että oppilaallani olisi kyllä tarpeeksi tekemistä klaaninvanhempien hoitamisen kanssa Haukitassun kanssa aamulla. Pian Tuhkamyrsky asteli ulos pesästä ja kutsui Lieskatassua mukaansa harjoituksiin.
Katselin kuinka tyttäreni loikki iloisesti mestarinsa perässä ja kehräsin hieman.
Hunajalaikku asteli ulos soturien pesästä ja pysähtyi viereeni. Käänsin katseeni kumppaniini ja huokaisin.
"Luulen, että tämä meidän riitamme on osoittanut ettemme kuulu enää yhteen, tyttäremme on ainoa asia josta voimme olla ylpeitä", Naaras naukui minulle ja nyökkäsin hitaasti.
Olimme olleet puolisoita jo kauan, mutta ilmeisesti kaikki loppuu joskus. Hunajalaikku kosketti revenneen korvani kohtaa hellästi ja lähti sitten ulos leiristä Tuulikujeen kanssa.
Huokaisin raskaasti ja nuolaisin käpälääni pyyhkien sillä naamaani.
No ainakaan Hunajalaikku ei ollut enää vihainen minulle.

Nimi: Varjotassu

11.12.2017 08:08
Katselin jännittyneenä mestariani, kun tämä rykäisi.
"Myrskyklaani sanoi -" Takiaisroihu piti tauon, "- että koska Varjotassu löhti klaanista aikoja sitten, hän ei ole enää heidän ONGELMANSA."
Klaani räjähti vastaulvaisuihin. Tunsin mielihyvää siitä, kuinka Jokiklaani tahtoi puolustaa minua.
"Näittekö Piikkikynttä?" Epäröin hetken. "Tai Kirkassielua?"
Takiaisroihu pudisti päätään.
"Kuka hän on?"
"Emoni", selitin.
Takiaisroihu pudisteli hiljaa päätään.
"Kirkassielu on kuollut. Olen pahoillani."
Mielialani vajosi. Halusin vain niin kovasti olla taas Valopentu, jota emo rakastaa ja jonka kanssa sisarukset leikkivät. Laahustin oppilaiden pesälle pää ja häntä painuksissa. Kuulin Lieskatassun yrittävän lähteä perääni, ja Tuhkamyrskyn estävän häntä lempeästi.
"Annetaan hänelle aikaa. Tämä on hänelle raskasta."
Olin hiljaa mielessäni kiitollinen harmaalle kollille. Halusin todellakin olla yksin juuri nyt. Käperryin vuoteelleni, ja vajosin lähes heti syvään uneen.

 

©2018 Metsäketo - suntuubi.com